Probiooteista on tullut suosittu termi sekä terveyslehdissä että mainonnassa, mutta ei aina ole selvää, mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan. Moni yhdistää probiootit jogurttiin tai ravintolisäihin, jotka lupaavat parempaa suoliston hyvinvointia.
Mutta miten probiootit toimivat elimistössä ja mitä tutkimus niistä sanoo? Vastaus on monimutkaisempi kuin yksinkertainen ”hyväksi vatsalle” -selitys. Probiooteissa on kyse elävistä mikro-organismeista, jotka voivat vaikuttaa suolistoflooraamme, immuunipuolustukseemme ja pidemmällä aikavälillä myös hyvinvointiimme.
Probiootit määritellään eläviksi mikro-organismeiksi, jotka riittävinä määrinä nautittuina tuottavat terveyshyötyä isännälleen. Tätä määritelmää käyttävät muun muassa WHO ja tutkijaorganisaatio ISAPP. Toisin kuin prebiootit, jotka ovat kuituja ja toimivat bakteerien ”ravintona” suolistossa, probiootit ovat siis itse mikro-organismeja.
Yleisimmät probioottisten bakteerien ryhmät ovat maitohappobakteerit (esimerkiksi Lactobacillus) ja bifidobakteerit (Bifidobacterium). Probiootteja on luonnostaan joissakin fermentoiduissa elintarvikkeissa, kuten jogurtissa, kefirissä, hapankaalissa ja kimchissä, mutta myös ravintolisissä.
On tärkeää ymmärtää, että eri bakteerikannoilla voi olla täysin erilaisia vaikutuksia. Siksi väite ”probiootit toimivat” on liiallinen yksinkertaistus – vaikutus riippuu kannasta ja käyttökontekstista.
Miten probiootit sitten toimivat käytännössä? Tutkimus on tunnistanut useita mahdollisia mekanismeja.
Kilpailu haitallisten bakteerien kanssa
Probiootit voivat viedä tilaa ja ravintoaineita suolistossa ja siten vähentää tauteja aiheuttavien mikro-organismien kasvumahdollisuuksia.
Hyödyllisten aineiden tuotanto
Jotkin probioottiset bakteerit voivat edistää lyhytketjuisten rasvahappojen tuotantoa. Näitä yhdisteitä syntyy erityisesti silloin, kun suolistofloora hajottaa ravinnon kuituja. Lyhytketjuiset rasvahapot, kuten butyraatti, voivat vahvistaa suoliston suojamuuria ja tukea suoliston suotuisaa toimintaympäristöä.
Vaikutus immuunipuolustukseen
Tutkimukset, muun muassa Uppsalan yliopistosta, ovat osoittaneet, että probiootit voivat vaikuttaa suoliston immuunipuolustukseen, vaikka bakteerit muodostavat vain pienen osan koko mikrobiomista.
Viestintä aivojen kanssa
Suolisto ja aivot ovat tiiviisti yhteydessä hermoston ja välittäjäaineiden kautta. Yksi kasvava tutkimusalue on ”psykobiootit” – probiootit, joiden ajatellaan voivan vaikuttaa stressiin, mielialaan ja kognitioon suolisto–aivo-akselin kautta. Tulokset ovat toistaiseksi alustavia, mutta kiinnostus kasvaa nopeasti.
On useita alueita, joilla probiooteilla on suhteellisen vahva tutkimusnäyttö.
Antibioottihoidon yhteydessä – useat tutkimukset osoittavat, että probiootit voivat vähentää antibiootteihin liittyvän ripulin riskiä.
Ruoansulatuskanavan vaivat – ärtyvän suolen oireyhtymässä (IBS), ripulissa tai ummetuksessa tietyt probioottikannat voivat lievittää oireita.
Infektiot – tietyt probiootit voivat auttaa vähentämään toistuvia virtsatieinfektioita ja hengitystieinfektioita, vaikka tulokset vaihtelevat.
Muita käyttökohteita arvioidaan edelleen. Tällaisia ovat esimerkiksi probiootit psyykkisen hyvinvoinnin, stressin ja unen tukena. Tulokset ovat monin paikoin lupaavia, mutta tutkimus ei vielä ole riittävän vahvaa selkeiden suositusten antamiseen.
Vaikka probiootit ovat lupaavia, on tärkeää huomioida muutama keskeinen seikka. Vaikutus riippuu kannasta, annoksesta ja tuotteen laadusta. Kaikki probiootit eivät selviä mahalaukun happamuudesta, ja joissakin ravintolisissä eläviä bakteereja voi olla vähemmän kuin pakkausmerkinnöissä luvataan.
Lisäksi suolistofloora on jokaisella yksilöllinen. Se, mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi toiselle. Siksi ei ole yllättävää, että tutkimustulokset vaihtelevat.
On myös olemassa riskiryhmiä. Henkilöillä, joilla on voimakkaasti heikentynyt immuunipuolustus, tai vaikeasti sairailla vastasyntyneillä probiootit voivat harvinaisissa tapauksissa lisätä infektioriskiä. Siksi probiootteja ei pidä pitää täysin riskittöminä, vaikka ne ovatkin valtaosalle terveistä ihmisistä turvallisia.
Ruotsalaisessa tutkimuksessa kehitetään parhaillaan seuraavan sukupolven probiootteja. Esimerkiksi tutkitaan bakteerikantoja, jotka kestävät happea paremmin, mikä lisäisi niiden mahdollisuuksia selvitä koko matkan suolistoon asti.
Kiinnostusta on myös yksilöllisesti räätälöityihin probiootteihin, jotka perustuvat henkilön omaan, ainutlaatuiseen suolistoflooraan. Tulevaisuudessa voi siis olla tarjolla entistä henkilökohtaisempia ratkaisuja, joissa probioottinen ravintolisä sovitetaan omaan mikrobiomiin. Tie tähän on kuitenkin vielä pitkä ja mutkikas.
Yhteenvetona: probiootit eivät tarjoa vain nopeaa ratkaisua, vaan vaikuttavat elimistöön useilla tasoilla. Ne voivat auttaa suolistoa torjumaan haitallisia bakteereja, tukea immuunipuolustuksen toimintaa ja edistää ympäristöä, jossa hyödyllisiä yhdisteitä, kuten lyhytketjuisia rasvahappoja, muodostuu.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että probiooteista voi olla hyötyä tietyissä tilanteissa, esimerkiksi antibioottihoidon aikana tai toistuvien vatsavaivojen yhteydessä. Samalla monet muut väitetyt vaikutukset ovat yhä tutkimuksen kohteena, eikä tutkimusnäyttö vielä anna yksiselitteisiä vastauksia.
Lähteet:
https://link.springer.com/article/10.1007/s12602-022-09920-w
